Eilen Tampereella kilpailussa Wihan Kilometrit 100 km -kilpailussa Esbo IF:ää edustava, neljä viikkoa aikaisemmin SM-maratonilla hopeaa ennätyksellään 2.48.17 saavuttanut 31-vuotias Riitta Paasio yllätti monet ultrajuoksun seuraajat rikkomalla Maire Kukkosen nimissä 19 vuotta pysyneen 100 km Suomen ennätyksen lähes 17 minuutin marginaalilla.
Otimme Riittaan yhteyttä haastattelun merkeissä ja ilahduttavan nopeasti saimme vastaukset kysymyksiimme.
1. Riitta Paasio, Esbo IF. Kerro vähän taustoistasi.
Olen juossut nuorempana ratamatkoja ja ensimmäisen maratonin juoksin 2006. Yhteensä olen juossut kahdeksan maratonia. Nyt viimeisten vuosien aikana olen lisännyt hieman harjoittelumääriä, mikä on näkynyt myös tuloksissa.
Tänä vuonna olen kisannut melko paljon ja parantanut monella matkalla ennätystäni, joka on ollut tietenkin motivoivaa ja tuonnut lisää treeni-intoa.
2. Neljä viikkoa ennen Wihan satakilometristä sijoituit SM-maratonilla hienosti kakkoseksi ennätykselläsi 2.48.17, joka on Suomen tämän vuoden naisten tilaston viidenneksi paras tulos. Moni kova maratoonari pelkää siirtymää maratonilta 100 km:lle. Miltä Sinun mielestäsi hyppäys maratonilta sataselle tuntui? Teitkö erityisharjoitteita ultrajuoksua varten vai juoksitko normaalilla maratontreenillä?
Syksyn päätavoitteeni oli SM-maraton, jonka vuoksi harjoitteluni on ollut maratonille tähtäävää, eli en ole tehnyt mitään erityisempiä harjoitteita ultralle.
Ennen 100 km minulla ei ollut oikein mitään ennakkokäsitystä tulevasta, mutta yllätyin juoksun aikana, ettei 100 km ollutkaan niin raskasta. Monesti olen ollut maratonin jälkeen paljon väsyneempi kuin nyt 100 km jälkeen. Maratonvauhtiin verrattuna tämä ultran vauhti tuntui varsin rauhalliselta.
3. Väliaikoja katsomalla vauhdinjakosi Tampereella vaikutti todella onnistuneelta. Juoksit jälkimmäisen puoliskon yli 10 minuuttia ensimmäistä nopeammin. Oliko tämä suunniteltua?
Alustava aikatavoite oli 8.45, mutta kisan aikana vauhti oli kuitenkin hieman reipaampaa ja lopussa oli mukava lisätä vauhtia, koska juoksu kulki hyvin.
4. Teitkö etukäteen 100 km juoksua varten energiatankkausta ja miten kilpailunaikainen tankkauksesi tapahtui?
Tein 100 kilometrille muutaman päivän hiilihydraattitankkauksen ja kisan aikana nautin vettä, urheilujuomaa, energiageelejä sekä hieman energiapatukkaa.
5. Tulevaisuudensuunnitelmasi kestävyysjuoksussa, aiotko juosta lisää ultramatkojen kilpailuja? Ainakin tilastojen mukaan maratonvauhdillasi on kaikki edellytykset juosta 100 km kovatasoisessa kilpailussa (esim. MM tai EM) nopealla reitillä alle kahdeksan tunnin.
Ensi vuodelle tavoitteeni on parantaa puolikkaan ja maratonin ennätyksiä, ultrakisoja en ole tarkemmin vielä suunnitellut. Mutta koska tämä ensimmäinen kisa oli hyvä kokemus ja tuntui, että olisi jäänyt vielä parannettavaa, niin mahdollisesti myös ultran ennätyksen parantaminen.
6. Vuoden 2016 ultrajuoksun kansainvälisten arvokilpailujen ajankohtaa ja kilpailpaikkaa ei ole vielä julkistettu, mutta alustavien tietojen mukaan v 2016 juostaan 100 km MM-kilpailu, luultavasti syksyllä. Kiinnostavatko maajoukkue-edustukset ultrajuoksussa?
Tosiaan en ole tarkemmin miettinyt ensi vuoden ultrakisoja, mutta tietenkin maajoukkue-edustus on aina kiinnostava.
7. Kerrotko lyhyesti harjoittelustasi? Paljonko juokset ja teetkö juoksuharjoittelun lisäksi oheisharjoitteita missä määrin?
Juoksen viikossa keskimäärin noin 110-130 km. Juoksun lisäksi teen lihaskuntoharjoittelua ja mahdollisuuksien mukaan myös muita kestävyyslajeja (pyöräily, hiihto, vesijuoksu).
Olen ammatiltani liikunnanopettaja, joten työssäni olen myös liikeellä jonkin verran.
Kiitämme Riittaa haastattelusta ja toivotamme tsemppiä palautumiseen ja tuleviin urheiluhaasteisiin.
JARI TOMPPO