Endurancen Noora Honkala (s. 1992) teki suomalaista urheiluhistoriaa voittamalla ensimmäisenä suomalaisena 246 km pitkän ja noin 3300 nousumetriä sisältävän Spartathlon-juoksun Ateenasta Spartaan.

Aamun sarastaessa, Ateenan akropoliksen juurella 368 juoksijaa valmistautui jo ennalta enteilevään kuumaan päivään. Kello seitsemän aamulla elohopea oli kivunnut jo yli 26°C ja auringon noustessa, Ateenasta poistuessa, asteet olivat kivunneet lähelle 30°C.

Noora Honkalan lisäksi kilpailuun starttasi neljä suomalaista: Anu Ossberg, Maria Westerlund, Petteri Veijonen ja Stefan Granskog.

Maaliin selvisi 36 tunnin aikarajan puitteissa 193 juoksijaa eli keskeytysprosentti oli tänä vuonna 47,6%.

Miesten kilpailu

Miesten kilpailussa ainoa ennakkosuosikki oli kreikkalainen Fotis Zisimopoulos joka ottikin neljännen perättäisen voittonsa tässä klassikkokilpailussa näytöstyyliin. Zisimopoulosin voittoaika oli 20:18:44 joka jäi noin 23 minuuttia hänen viime vuonna tekemästään reittiennätysajasta, mutta on kuitenkin kilpailun historian toiseksi nopein tulos. Kreikkalainen siirtyi kilpailun johtoon jo parinkymmenen kilometrin paikkeilla eikä hänen voittonsa ollut uhattuna missään vaiheessa.

Zisimopouloksen takana käytiin kovaa kamppailua seuraavista sijoista. Vuoden 2019 voittaja, unkarilainen Tamas Bodis näytti jo olevan matkalla kakkoseksi ohitettuaan uruguyalaisen Fernando Martínezin, mutta Spartan valtatiellä uruguyalainen piristyi jo nousi uudestaan saapuen maaliin kakkosena, yli kolme tuntia Zisimopouloksen jälkeen ajassa 23:28:46. Bodis menetti loppumatkalla kolmossijansakin kun 34-vuotias ranskalainen Florian Robin yltyi rajuun loppuvetoon ja sijoittui kolmanneksi ajalla 23:51:31. Bodis oli neljäs, 24:01:25. Viime vuoden kakkonen, norjalainen Simen Holvik oli tänäkin vuonna paras pohjoismaalainen juoksija sijoittuessaan viidenneksi ajalla 24:18:50 joka jäi noin kaksi tuntia hänen viime vuoden ajastaan.

Naisten kilpailu

Megarassa 42,2 km kohdalla, Noora taivalsi viime vuonna Spartathlonin reittiennätysajalla voittaneen, moninkertaisen ultrajuoksujen maailmanmestarin ja ME-juoksijan, yhdysvaltain Camille Herronin, kannoilla, ohittaen maratonin aikaan noin 3:05.

Tulikuuma keli ei antanut armoa ja lukuisat juoksijat yksi toisensa jälkeen joutui antautumaan armottomille olosuhteille, niin myös Camille Herron, 70 km kohdalla. Kaikkien yllätykseksi, suomalaisella isolla sydämellä ja upealla urheiluhengen eleellä, Noora pysähtyi useaksi minuutiksi auttamaan Herronia. Kannustaen jatkamaan taivalta, mutta Herronin voimat oli ajettu tyhjiin ja reittiennätyksen haltijan kisa päättyi.

Korintin kanavaa ylitettäessä, noin 80 km kohdalla Noora oli siirtynyt kilpailun johtoon, jatkaen antiikin Korinton kylään. Elohopea näytti jo 33°C ja tulossa oli päivän kuumin hetki. Läpi paahtavan kuumien viiniviljelmien, olosuhteet koettelivat juoksijoiden henkistä kestävyyttä, Noora ei myöskään säästynyt tästä pätsistä. 102 km kohdalle tultaessa, Noora kertoi “koneen kiehuvan” ja otettiin varman päälle tauko, jossa jäähdyteltiin jääpaloilla.

Läpi viiniviljelmälaaksojen ja Halkionin mäen rankan nousun jälkeen aurinko alkoi viimein antamaan armoa, laskeutuen hitaasti vuoren huippuja kohden. Antiikin Nemeaan (124 km) saavuttaessa Noora oli kuin grillattu ja loppuun ajettu märkä rätti.

Kun tuli tieto, että Espanjalainen kilpasisko Carmen Perez on saavuttanut Nooraa, Noora ei jäänyt miettimään asiaa vaan saman tien jatkoi kylmästi vahvaa juoksua.

Juoksu kulki, kylä toisensa jälkeen jäi taakse ja pitkä ylämäki vuoren juurelle alkoi 150 km jälkeen, Noora juoksi tietoisesti rauhallisesti, mutta varmasti.

1200 m korkeuteen ulottuvan Sangas vuoren ylitys oli haastava ja fysiikkaa koetteleva.

Nestaniin saapuessa Noorasta näkyi epätoivo tulevasta. Mutta loistavalla huollolla ja henkisellä valmentamisella Seppo Leinonen ja Noora isä, Jarkko Partanen luotsivat Nooran uusille kierroksille.

Zevgolatiosta aina antiikin Tegeaan asti Noora taisteli väsymystä ja huonoa olotilaa vastaan, mutta astuessa Spartan vanhalle maantielle, Nooran Suomalainen sisu ja päättäväisyys ottivat ohjat, ja kuin uudelleen käynnistetty dieselmoottori, Noora vahvasti kipusi ylöspäin kohti viimeisiä pitkiä nousuja. 210km kohdalla, asteiden laskiessa jo lähelle 10°C Noora oli ottanut vankan johdon.

Viimeinen 20 km tultiin kuin sinisillä siivillä. Varmana ja vahvana Spartan kaupungin valoja kohden.

Kansan kerääntyessä tienposkiin ja paikallisten juoksijoiden ja poliisi saattueen saattamana, Noora asteli Spartaan, Leonidaksen patsaan juurelle ajassa 24:25:08.

Tänään tehtiin suomalaisen kestävyysjuoksun historiaa isolla sydämellä! Noora Honkala nousi Spartathlonin legendojen joukkoon ja hänen nimensä tullaan kaivertamaan Spartan kaupungissa olevaan marmoripylvääseen.

Noora Honkala juoksi Spartathlonin maaliin ensimmäisen kerran vuonna 2014 22-vuotiaana. Tuolloin hän oli kilpailun historian nuorin maaliin juossut nainen. Sen jälkeen nykyisin Kreikassa asuva Honkala on juossut maaliin tässä kilpailussa vuosina 2015-16, 2021 ja 2023. Kolmen parhaan joukkoon hän on sijoittunut kahdesti aikaisemmin: vuonna 2021 hän oli kolmas ajalla 26:27:14 ja vuonna 2023 toinen kaikkien aikojen parhaalla suomalaisajalla 23:23:03.

Noora Honkalan ennätykset:

Puolimaraton: 1:21:04, Pafos, 3.3.2024
Maraton: 2:50:35, Helsinki, 14.5.2022
50 km: 3:23:43 (SE), Romagna, 25.4.2024
100 km: 7:41:07, Serres (välitulos 24h), 6.4.2024
100 mailia: 14:06:57 (SE), Taipei (välitulos 24h), 1.-2.12.2023
6h: 80,15 km, Serres (välitulos 24h)
12h: 146,356 km, Spartí, 18.-19.2.2023
24h: 246,496 km (SE), Loutraki, 22.-23.10.2022

Comrades: 6:25:00, 11.6.2023
Spartathlon: 23:22:56, 30.9. – 1.10.2023

Ironman 70.3: 4:52:53, Lahti, 29.6.2019

Suomalaisten tulokset

Noora Honkala 24:25:08 (N 1. / 7.)
Anu Ossberg 34:52:02
Petteri Veijonen 35:30:10
Stefan Granskog DNF (CP35 15:47)
Maria Westerlund DNF (CP35 15:46)

Online-tulokset
Nooran maalintulo (youtube)

Teksti: Sami Vaskola ja Jari Tomppo