Yhdysvaltain 40-vuotias Michael Wardian (DUV) voitti Arlingtonissa vuoden 2014 viimeisenä päivänä juostun 50 km sisäratakilpailun hyvällä tuloksella 3.06.07. Paikallisen median mukaan tulos alittaa hänen omissa nimissään olleen entisen halli-ME:n noin kuudella minuutilla. Upea suoritus ja onnittelut.

Viime tipassa siis, sillä vuoden 2015 alusta IAU muutti ennätyskäytäntöjään ja nykyisin ei noteerata erillisiä ME-tuloksia sisäradoille, ratajuoksussa tai maantiereiteillä, ainoastaan yksi ja yhteinen maailmanennätys. Jos miesjuoksija haluaa jatkossa rikkoa 50 km juoksussa ME:n niin hänen pitää alittaa Thompson Magawanen vuonna 1988 maantiereitillä juoksema tulos 2.43.38. Riippumatta siitä onko kyseessä sisärata-, rata- tai maantiekilpailu.

Michael Wardian on juossut huipputuloksia myös juoksumatolla: hänen nimissään on puolimaratonin ME 1.10.42 ja kaikkien aikojen toiseksi nopein juoksumatolla juostu maraton 2.23.58. 50 km hän on juossut maantiereitillä aikaan 2.54.57 ja 100 km tulokseen 6.42.49, jolla hän voitti henkilökohtaisen hopeamitalin ja joukkuekilpailun kultamitalin vuoden 2011 MM-kilpailussa Winschotenissa.

Wardianille jäi siis 50 km ME-tulos lopullisesti nimiin? Eipäs hätäillä: norjalainen Jarle Risa voitti helmikuussa 2013 Bislettin 50 km hallikilpailun tuloksella 2.58.43 ja kakkoseksi sijoittunut John Henry Strupstad’kin juoksi 2.59.00. Nämä tulokset alittavat selvästi Wardianin ”ME-tuloksen”, mutta sitä en tiedä mikseivät norjalaiset ole tehneet Risan tuloksesta ME-ilmoitusta IAU:lle.

Ei Risan tulos suinkaan ainoa vahvistamatta jäänyt ME-tulos ultrajuoksun historiassa ole, tiedän monta muutakin tulosta, jotka ovat kovempia kuin voimassa oleva ME, mutta puuttuvat tilastoista.

IAU:n tilastoija Jürgen Schochin perustelut ennätyskäytännön muuttamiselle: http://iau-ultramarathon.org/statistics/Rationale_for_combined_WABP.pdf