Maraton ja 100 km -loppuajan riippuminen harjoittelusta

Tanda ja Knechtle artikkelissaan (huhtikuu 2015) tutkineet maratonin ja 100 km juoksun loppuajan riippuvuutta anthropometrisistä (fyysisistä) ominaisuuksista ja harjoittelusta.

Kehitetyssä mallissa voidaan loppuaikaa arvioida harjoitteluvauhdin ja -määrän perusteella, mikäli kehon rasvaprosentti on riittävän alhainen (alle 15 %). Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että maratonin tuloksen kannalta merkityksellisempää on harjoitteluvauhti kuin harjoittelumäärä. 100 km:n osalta taas harjoittelun määrä on tärkeämpi kuin vauhti.

100 km:n ennustevauhti:

P*race (sec/km) = 139.8 + 372.2 exp[-0.0086 K (km/week)] + 0.15 P (sec/km);

Maratonin ennustevauhti:

P*race (sec/km) = 17.1 + 140.0 exp[-0.0053 K (km/ week)] + 0.55 P (sec/km);

kun K on keskimääräinen harjoittelumäärä (km) viikossa ja P (s/km) on keskimääräinen harjoitteluvauhti (esim. 8 viikon tai 3 kuukauden ajalta ennen kilpailua).

Annetut kaavat eivät ole kovin käyttökelpoisia, joten tässä esitetään samat asiat taulukkoina.

100 km:

Vasemmassa sarakkeessa on keskimääräinen harjoitteluvauhti. Seuraavissa sarakkeissa loppuajan riippuminen viikottaisesta harjoitusmäärästä.

40 km 60 km 80 km 100 km 120 km 140 km
8 : 00 13 : 12 12 : 03 11 : 04 10 : 15 9 : 34 8 : 59
7 : 50 13 : 10 12 : 00 11 : 02 10 : 13 9 : 31 8 : 56
7 : 40 13 : 07 11 : 58 10 : 59 10 : 10 9 : 29 8 : 54
7 : 30 13 : 05 11 : 55 10 : 57 10 : 08 9 : 26 8 : 51
7 : 20 13 : 02 11 : 53 10 : 54 10 : 05 9 : 24 8 : 49
7 : 10 13 : 00 11 : 50 10 : 52 10 : 03 9 : 21 8 : 46
7 : 00 12 : 57 11 : 48 10 : 49 10 : 00 9 : 19 8 : 44
6 : 50 12 : 55 11 : 45 10 : 47 9 : 58 9 : 16 8 : 41
6 : 40 12 : 52 11 : 43 10 : 44 9 : 55 9 : 14 8 : 39
6 : 30 12 : 50 11 : 40 10 : 42 9 : 53 9 : 11 8 : 36
6 : 20 12 : 47 11 : 38 10 : 39 9 : 50 9 : 09 8 : 34
6 : 10 12 : 45 11 : 35 10 : 37 9 : 48 9 : 06 8 : 31
6 : 00 12 : 42 11 : 33 10 : 34 9 : 45 9 : 04 8 : 29
5 : 50 12 : 40 11 : 30 10 : 32 9 : 43 9 : 01 8 : 26
5 : 40 12 : 37 11 : 28 10 : 29 9 : 40 8 : 59 8 : 24
5 : 30 12 : 35 11 : 25 10 : 27 9 : 38 8 : 56 8 : 21
5 : 20 12 : 32 11 : 23 10 : 24 9 : 35 8 : 54 8 : 19
5 : 10 12 : 30 11 : 20 10 : 22 9 : 33 8 : 51 8 : 16
5 : 00 12 : 27 11 : 18 10 : 19 9 : 30 8 : 49 8 : 14
4 : 50 12 : 25 11 : 15 10 : 17 9 : 28 8 : 46 8 : 11
4 : 40 12 : 22 11 : 13 10 : 14 9 : 25 8 : 44 8 : 09
4 : 30 12 : 20 11 : 10 10 : 12 9 : 23 8 : 41 8 : 06
4 : 20 12 : 17 11 : 08 10 : 09 9 : 20 8 : 39 8 : 04
4 : 10 12 : 15 11 : 05 10 : 07 9 : 18 8 : 36 8 : 01
4 : 00 12 : 12 11 : 03 10 : 04 9 : 15 8 : 34 7 : 59
3 : 50 12 : 10 11 : 00 10 : 02 9 : 13 8 : 31 7 : 56
3 : 40 12 : 07 10 : 58 9 : 59 9 : 10 8 : 29 7 : 54

MARATON:

Vasemmassa sarakkeessa on keskimääräinen harjoitteluvauhti. Seuraavissa sarakkeissa loppuajan riippuminen viikottaisesta harjoitusmäärästä.

40 km 60 km 80 km 100 km 120 km 140 km
8 : 00 4 : 37 4 : 29 4 : 22 4 : 15 4 : 09 4 : 04
7 : 50 4 : 33 4 : 25 4 : 18 4 : 11 4 : 05 4 : 00
7 : 40 4 : 29 4 : 21 4 : 14 4 : 07 4 : 02 3 : 56
7 : 30 4 : 25 4 : 17 4 : 10 4 : 04 3 : 58 3 : 52
7 : 20 4 : 21 4 : 13 4 : 06 4 : 00 3 : 54 3 : 49
7 : 10 4 : 17 4 : 09 4 : 02 3 : 56 3 : 50 3 : 45
7 : 00 4 : 14 4 : 06 3 : 58 3 : 52 3 : 46 3 : 41
6 : 50 4 : 10 4 : 02 3 : 55 3 : 48 3 : 42 3 : 37
6 : 40 4 : 06 3 : 58 3 : 51 3 : 44 3 : 38 3 : 33
6 : 30 4 : 02 3 : 54 3 : 47 3 : 40 3 : 34 3 : 29
6 : 20 3 : 58 3 : 50 3 : 43 3 : 36 3 : 31 3 : 25
6 : 10 3 : 54 3 : 46 3 : 39 3 : 33 3 : 27 3 : 22
6 : 00 3 : 50 3 : 42 3 : 35 3 : 29 3 : 23 3 : 18
5 : 50 3 : 47 3 : 39 3 : 31 3 : 25 3 : 19 3 : 14
5 : 40 3 : 43 3 : 35 3 : 27 3 : 21 3 : 15 3 : 10
5 : 30 3 : 39 3 : 31 3 : 24 3 : 17 3 : 11 3 : 06
5 : 20 3 : 35 3 : 27 3 : 20 3 : 13 3 : 07 3 : 02
5 : 10 3 : 31 3 : 23 3 : 16 3 : 09 3 : 04 2 : 58
5 : 00 3 : 27 3 : 19 3 : 12 3 : 06 3 : 00 2 : 54
4 : 50 3 : 23 3 : 15 3 : 08 3 : 02 2 : 56 2 : 51
4 : 40 3 : 19 3 : 11 3 : 04 2 : 58 2 : 52 2 : 47
4 : 30 3 : 16 3 : 08 3 : 00 2 : 54 2 : 48 2 : 43
4 : 20 3 : 12 3 : 04 2 : 57 2 : 50 2 : 44 2 : 39
4 : 10 3 : 08 3 : 00 2 : 53 2 : 46 2 : 40 2 : 35
4 : 00 3 : 04 2 : 56 2 : 49 2 : 42 2 : 36 2 : 31
3 : 50 3 : 00 2 : 52 2 : 45 2 : 38 2 : 33 2 : 27
3 : 40 2 : 56 2 : 48 2 : 41 2 : 35 2 : 29 2 : 23

Ennustusmallien tapauksessa usein sijoitetaan omat lukemat malliin, ja jos tulos ei täsmää, niin koko mallia pidetään vääränä. Täytyy muistaa, että malli ei välttämättä täysin päde edes yhdellekään arvoista, joista se on johdettu, mutta kuitenkin riittävän hyvin, jotta virhe millekään arvolle ei ole liian suuri.

Tutkimuksen pääanti on siinä, että harjoitusvauhti korreloi paremmin maratontuloksen kanssa kuin harjoitusmäärä. 100 km:llä taas päinvastoin.

Jos harjoittelumäärä olisi keskimäärin 80 km/vko (8 viikon ajan ennen kisaa), niin keskimääräisillä vauhdeilla 5:30 ja 5:10 olisi maratonin tuloksissa eroa 8 minuuttia, mutta satasella vain 5 minuuttia.
Sen sijaan, jos keskimääräinen vauhti pidettäisiin edelleen lukemassa 5:30, mutta lisättäisiin määrää 80 km:stä 100 km:iin viikossa, niin maratonin tulos paranisi vain 7 min, mutta satasen tulos 49 min.

Tuskin kukaan ohjelmaa laatii tuon mukaan, jos tavoitteena on tietty tulos, kun muita tekijöitä ei kaavaan ole otettu huomioon.

4 thoughts on “Maraton ja 100 km -loppuajan riippuminen harjoittelusta”

  1. Aika teoreettiselta vaikuttaa nuo taulukot. Siinä ei oteta huomioon urheilijan taustaa, ikää eikä muuta harjoittelua. Minulla kumpikaan taulukko ei päde harjoitusvauhtien eikä harjoitusmäärien mukaan lähellekään juoksemiani ennätyksiä.

    Jos vasemmassa sarakkeessa olisi vauhtikestävyysharjoitusten keskivauhti ja viikkokilometrisarakkeissa olisi 8 viimeisen viikon ajalta kolmen eniten juostun viikon keskiarvokilometrit, niin sitten oltaisiin jo lähempänä taulukon totuutta, ainakin 100 km osalta. Maratonennätyksessäni puolestaan ikä ja tausta vaikutti minulla niin, että tämän päivän harjoittelua ei voi mitenkään verrata 16 vuotta sitten tehtyyn ennätykseen ja sen aikaiseen juoksuharjoitteluun.

    1. Samoilla linjoilla Teron kanssa. Mielenkiintoinen tutkimus, mutta mitenkään yleispätevänä nyrkkisääntönä en tuota taulukkoa menisi pitämään. Vauhti kuulostaa tosiaan enemmän VK-harjoituksen vauhdilta kuin keskimääräiseltä treenivauhdilta.

  2. Tämänkin tutkimuksen takana oleva Beat Knechtle väsää kestävyysliikuntaan liittyviä tieteellisiä raportteja erittäin ahkerasti. Kai niillä on oma tieteellinen arvonsa, mutta minä en saa näistä kovin paljoa irti.

    Kirjoitin viime keväänä debunkkauksen Knechtle & kumppaneiden kirjoittamaan 100 km juoksun vauhdinjakoa käsittelevään tutkimukseen. Johtopäätökseni on että näillä näytöillä ei tohtori Knechtlen kannata Nobel-palkintoa odotella.

    http://nurkkaresearch.blogspot.fi/2014/01/ultra-running-and-science-how-do-they.html

  3. Voin kompata edellisiä kirjoittajia tutkimuksen hyödyllisyydestä yleiskäyttöön – hyvin kaukana taulukon luvut esim. omista viitearvoistani: 100 km:lla 2-3 tuntia hitaammin olisi pitänyt juosta ja maratonillakin puolisen tuntia.

Kommentointi on suljettu.